Vaikka elämme vasta huhtikuun loppua, on ilmassa jo selviä kevään merkkejä: kaamos on alkanut väistyä pitenevien päivien tieltä ja lämpömittarin elohopeapatsas kohota yhä lähemmäs lämpöasteita. Ei ole enää pitkä aika siihen, kun tuore ruoho korvaa lumipeitteen, ensimmäiset hiirenkorvat ilmestyvät pihakoivuun ja kevätpurojen hilpeä solina täyttää tienvarret. Sulamisvesien lisäksi virtaavat kuitenkin myös siitepölyallergikkojen kyyneleet. Toisten nauttiessa auringonsäteistä ulkosalla pysyttelemme me siitepölyallergikot mieluummin sisätiloissa Zyrtec-purkki kädenulottuvilla — kevätsäteiden kylkiäisenä kun tulee silmien kyynelehtemisen lisäksi myös alati vuotava nenä ja hengenahdistus.
Siitepölyallergia on vain yksi esimerkki monista, erityisesti hyvinvointivaltioissa eläviä kiusaavista allergioista. Allergiat ovat erittäin yleisiä myös suomalaisten keskuudessa: kelläpä ei olisi tuttavaa, joka kärsii jonkin asteisesta allergiasta. Suomen allergia- ja astmaliitto on arvioinut, että jopa jokatoinen suomalainen saa allergisen reaktion jossain vaiheessa elämäänsä. Allergioiden määrä onkin ollut selvässä nousussa toisesta maailmasodasta lähtien.
Allergiaa ilmenee ympäristön ja elimistön rajapinnoilla: hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan limakalvoilla sekä iholla. Allergia syntyy, kun elimistön puolustusjärjestelmä alkaa taistella jotakin aivan harmitonta ja vaaratonta ainetta vastaan ikään kuin se olisi elimistöä uhkaava tekijä. Sana allergia tarkoittaakin "erilaista toimintaa". Monet aineet aikaansaavat allergisen reaktion. Tällaisia allergeeneja ovat siitepölyn lisäksi muun muassa maidon sisältämä laktoosi, eläinten ihosta irtoavat kuolleet ihosolut sekä pölypunkit. Allergioiden lisääntymisen syyksi on esitetty ympäristön allergeenien määrän kasvua. Esimerkiksi siitepölyn määrä on jatkuvasti lisääntynyt lehtipuiden vallatessa ilmaston lämpenemisen seurauksena yhä enemmän kasvualaa ja pölytyskauden pidentyessä.
Allergioiden yleistymisen myötä myös niiden perimmäisiä syitä on alettu tutkia. Mikä saa elimistön reagoimaan voimakkaasti täysin vaarattomaan aineeseen? Tutkijat uskovat vastauksen löytyvän ympästistöstä. Ihminen on elänyt mikrobien kanssa tiivistä yhteiseloa aina evoluution alkuajoilta lähtien. Ihmisen elinympäristö on kuitenkin kokenut rajuja muutoksia kuluneen vuosisadan aikana: ihminen on jättänyt maaseutuympäristön ja kaupungistunut, hygienia on parantunut ja lääketiede kehittynyt huimaa vauhtia. Elinympäristön muutokset ovat muuttaneet ihmisen ja mikrobien suhdetta. Evoluutiivisessä mielessä kaikki tämä on tapahtunut niin nopeasti, ettei puolustujärjestelmämme ole ehtinyt sopeutua siihen.
Monet tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että allergioiden yleistymisen tautalta löytyy nimenomaan ihmisen liian vähäinen altistuminen mikrobeille lapsuuiässä ja myöhemminkin. Monipuolinen altistuminen muun muassa eräille maaperän bakteereille varhaislapsuudessa "kouluttaa" ihmisen puolustujärjestelmän reagoimaan oikealla tavalla allergeeneihin, eikä allergiaa synny. Teoriaa tukee se tosiseikka, että tutkimusten mukaan allergioita esiintyy harvemmin alemman elintason maissa, joissa hygieeniset olot ovat heikot ja ihmiset altistuvat monenlaisille saasteille ja mikrobeille. Ironista sinänsä, että näitä on aiemmin pidetty juuri allergian riskitekijöinä.
Tulisiko lasten sitten antaa telmiä kuralätäköissä ja jättää vihannekset pesemättä? Kenties. Ehkäpä allergioita ei saada hallintaan lääketieteen keinoin, vaan ihmisen tulisi palata juurilleen, epähygieenisempään elämäntapaan. Muokatessamme maailmaa itsellemme paremmaksi voivat seuraukset olla yllättäviä — hinta on maksettava. Lääketiede ja parantunut hygienia päästivät meidät monista aiemmin kuolemaksi koituneista tartuntataudeista, mutta tilalle tulivat allergiat. Siitäkin huolimatta kävellessäni taas tänä keväänä kouluun Zyrteccien voimalla silmät punoittaen voin olla onnellinen siitä, etten saanut siitepölyallergian sijasta isorokkoa tai tuberkuloosia.